Etsi

Blogi

Seksuaalineuvojan ja lyhytterapeuttiopiskelijan kirjoituksia

Monet asiakkaani, niin miehet kuin naisetkin, kokevat ongelmia kehonkuvansa kanssa. Heidän sisäinen puheensa on kriittistä, jopa musertavaa.

Selailin parin viikon takaista MeNaiset-lehteä, ja silmiini osui juttu kylmäuintia harrastavasta Matteus Degermanista.

Lähetin Matteukselle viestin Instagramissa ja pyysin kertomaan, miten hän onnistuu näkemään itsensä niin myönteisesti. Voisinko minä tai lukijat oppia jotain hänen ajatuksistaan?

"On pakko myöntää, että positiiviseen kehokuvaan on eniten vaikuttanut kannustus, hyväksyntä ja rakkaus.

Aiemmin minulla oli tapana puhua ja ajatella itsestäni rumasti. Nykyisessä parisuhteessani vaimoni on siitä melko tiukkana, että ensinnäkään niin ei puhuta lastemme kuullen.

On kyllä aivan älytön voimavara, kun tulee rakastetuksi omana itsenään. Jos noin fiksu tyyppi pitää minua ihanana, sen täytyy olla totta!

Haluan näyttää esimerkkiä kolmelle lapsellemme, että heidän ei tarvitsisi kamppailla itsetunnon kanssa.

Itseään ei myös tarvitse ottaa niin vakavasti. Tämä on vain elämää.

Tekemällä ja toistamalla oppii. Huomaan, että oma ajatteluni on muuttunut vuosien kuluessa.

Ajattelen paljon positiivisemmin itsestäni ja muista. Kun ihmisessä on persoonaa ja huumoria, ei siinä lähde etsimään mitään vikoja. Fiksu ja persoonallinen ihminen on seksikäs.

Eniten itsessäni pidän itse asiassa asioista, joista ennen pidin vähiten.

Vaimoni tykkää tosi paljon ihmisten pienistä oudoista jutuista. Tätä myötä olen oppinut pitämään tavastani huokailla, eriparisista silmistäni ja etuhampaistani. Ne tekevät minusta minut.

Kehoni on melko vahva ja se on mahdollistanut elämässäni paljon asioita.

Vaikka olen tällainen uimahyppyjen tornado ja seksikäs biitsimies etenkin lumituiskussa, seksikkäintä on silti huumorintajuni ja uteliaisuuteni elämää kohtaan."

Kiitos Matteus! <3

Eräs asiakkaani tuli seksuaalineuvontaan ongelmallisen kehonkuvan takia.

Ensimmäisessä tapaamisessa hän sanoi pitävänsä itsestään asteikolla 0–10 noin 3,5 verran. Hyvää sanottavaa ei itsestä juurikaan löytynyt.

Kolmannella eli viimeisellä kerralla hän antoi lukemaksi noin 7. Hän pystyi siis näkemään itsensä jo huomattavasti positiivisemmassa valossa!

Miten tämä oli mahdollista?

Tietenkään yhtä ainoaa syytä ei ole, mutta kuten olen aiemmin kertonut, ratkaisukeskeiset menetelmät toimivat todella hyvin seksuaalineuvonnassa.

Lähdimme selvittämään, mitä hän voi hyväksyä tai sietää kehossaan. Joskus tie hyväksyntään kulkee sen kautta, että oppii sietämään kehoaan.

Pureuduimme tarkemmin siihen, millaisia keinoja hänellä on ollut hyväksyä joitain asioita kehossaan ja ketkä ovat mahdollisesti olleet tukena.

Keskityimme myös huomioimaan kehon toiminnallisuutta pelkän ulkonäön sijaan.

Asiakas koki saaneensa erilaista näkökulmaa asioihin.

Ratkaisukeskeisyydessä näkökulmaa pyritäänkin vaihtamaan ongelmista siihen, mikä nykytilanteessa toimii ja mitä tavoitteita kohti kuljetaan.

Ensimmäisen ja viimeisen tapaamisen välissä oli 1,5 kuukautta, jolloin asiakas ehti työskennellä itsensä kanssa.

Kiitos asiakkaalleni, että sain jakaa tämän tarinan. ❤️

Kävin jokin aika sitten valokuvaamossa tarkoituksenani saada edustava kuva profiilikuvaksi ja nettisivuille. Kun sain kuvat sähköpostiini, en tunnistanut itseäni. Sen lisäksi, että olin kuvissa paskanjäykkänä, niitä oli käsitelty rankalla kädellä. 😅

Katselin Netflixistä On The Verge -sarjaa. Siinä pääosan esittäjästä, kokki Justinesta (Julie Delpy) otetaan promokuvia. Käden käänteessä kuvaaja retusoi kuvan ja toteaa, että tässä meillä on reseptikirjan kansikuva. Myöhemmin ystävät, mukaan lukien oma mies, ylistävät kuvaa ja Photoshopia.

Lisäksi ei tarvitse mennä kuin Madonnan instaan nähdäkseen, kuinka vaikeaa ihmiselle voi olla näyttäytyä aitona itsenään. Ja hyväksyä väistämätön vanheneminen.

Kuten arvata saattaa, valokuvaamon kuvat päätyivät bittiavaruuteen. Sen sijaan tuttavani otti minusta kuvia kosken rannalla. Ohjelma, jolla niitä käsittelin, olisi mahdollistanut mm. kasvojen kaventamisen ja silmien suurentamisen. Vaikka pientä hienosäätöä teinkin, näytän itseltäni.

Pystytkö sinä hyväksymään itsesi?

  • Asteikolla 0-10 kuinka hyvin voit hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet?
  • Mitä olet jo tehnyt päästäksesi kyseiseen lukuun
  • Mitä pitäisi tapahtua seuraavaksi, että pääsisit 0,5-1 asteikolla ylemmäs?
  • Entä mikä on ollut korkein luku elämäsi aikana ja mitä teit silloin toisin?