Etsi

Blogi

Seksuaalineuvojan ja lyhytterapeuttiopiskelijan kirjoituksia

Monet asiakkaani, niin miehet kuin naisetkin, kokevat ongelmia kehonkuvansa kanssa. Heidän sisäinen puheensa on kriittistä, jopa musertavaa.

Selailin parin viikon takaista MeNaiset-lehteä, ja silmiini osui juttu kylmäuintia harrastavasta Matteus Degermanista.

Lähetin Matteukselle viestin Instagramissa ja pyysin kertomaan, miten hän onnistuu näkemään itsensä niin myönteisesti. Voisinko minä tai lukijat oppia jotain hänen ajatuksistaan?

"On pakko myöntää, että positiiviseen kehokuvaan on eniten vaikuttanut kannustus, hyväksyntä ja rakkaus.

Aiemmin minulla oli tapana puhua ja ajatella itsestäni rumasti. Nykyisessä parisuhteessani vaimoni on siitä melko tiukkana, että ensinnäkään niin ei puhuta lastemme kuullen.

On kyllä aivan älytön voimavara, kun tulee rakastetuksi omana itsenään. Jos noin fiksu tyyppi pitää minua ihanana, sen täytyy olla totta!

Haluan näyttää esimerkkiä kolmelle lapsellemme, että heidän ei tarvitsisi kamppailla itsetunnon kanssa.

Itseään ei myös tarvitse ottaa niin vakavasti. Tämä on vain elämää.

Tekemällä ja toistamalla oppii. Huomaan, että oma ajatteluni on muuttunut vuosien kuluessa.

Ajattelen paljon positiivisemmin itsestäni ja muista. Kun ihmisessä on persoonaa ja huumoria, ei siinä lähde etsimään mitään vikoja. Fiksu ja persoonallinen ihminen on seksikäs.

Eniten itsessäni pidän itse asiassa asioista, joista ennen pidin vähiten.

Vaimoni tykkää tosi paljon ihmisten pienistä oudoista jutuista. Tätä myötä olen oppinut pitämään tavastani huokailla, eriparisista silmistäni ja etuhampaistani. Ne tekevät minusta minut.

Kehoni on melko vahva ja se on mahdollistanut elämässäni paljon asioita.

Vaikka olen tällainen uimahyppyjen tornado ja seksikäs biitsimies etenkin lumituiskussa, seksikkäintä on silti huumorintajuni ja uteliaisuuteni elämää kohtaan."

Kiitos Matteus! <3

Kun kuuntelen asiakkaitani, he toistavat puheessaan joitain asioita. Siksi kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia on hyötyä.

Yksi asiakkaani mainitsi useasti huumorin. Heidän parisuhteessaan oli hyvää huumoria, mutta seksielämässä oli haasteita.

Pyysin asiakastani kuvittelemaan tilanteen vuoden päähän. Kun ongelmia ei enää olisi, millaista heidän seksielämänsä olisi?

Asiakkaani vastasi, että hänen kumppaninsa hymyilisi seksin aikana. Kumppani oli hymyileväinen, mutta seksi oli vakavaa "suorittamista".

Tartuin sanaan hymy. Se oli paljon konkreettisempi asia kuin huumori.

Mitä asiakkaani voisi tehdä, että hänen kumppaninsa alkaisi hymyillä seksin aikana?

Näinkin pieneltä kuulostavan asian oivaltaminen voi alkaa viedä eteenpäin. Ajatukset siirtyvät pikkuhiljaa ongelmista ratkaisuihin.

Kiitos asiakkaalleni, kun sain kertoa keskustelustamme. ❤️

👄 Ovatko hymy ja ilo läsnä sinun seksielämässäsi? Mitä pitäisi tapahtua, että ne lisääntyisivät? 👄

Eräs asiakkaani tuli seksuaalineuvontaan ongelmallisen kehonkuvan takia.

Ensimmäisessä tapaamisessa hän sanoi pitävänsä itsestään asteikolla 0–10 noin 3,5 verran. Hyvää sanottavaa ei itsestä juurikaan löytynyt.

Kolmannella eli viimeisellä kerralla hän antoi lukemaksi noin 7. Hän pystyi siis näkemään itsensä jo huomattavasti positiivisemmassa valossa!

Miten tämä oli mahdollista?

Tietenkään yhtä ainoaa syytä ei ole, mutta kuten olen aiemmin kertonut, ratkaisukeskeiset menetelmät toimivat todella hyvin seksuaalineuvonnassa.

Lähdimme selvittämään, mitä hän voi hyväksyä tai sietää kehossaan. Joskus tie hyväksyntään kulkee sen kautta, että oppii sietämään kehoaan.

Pureuduimme tarkemmin siihen, millaisia keinoja hänellä on ollut hyväksyä joitain asioita kehossaan ja ketkä ovat mahdollisesti olleet tukena.

Keskityimme myös huomioimaan kehon toiminnallisuutta pelkän ulkonäön sijaan.

Asiakas koki saaneensa erilaista näkökulmaa asioihin.

Ratkaisukeskeisyydessä näkökulmaa pyritäänkin vaihtamaan ongelmista siihen, mikä nykytilanteessa toimii ja mitä tavoitteita kohti kuljetaan.

Ensimmäisen ja viimeisen tapaamisen välissä oli 1,5 kuukautta, jolloin asiakas ehti työskennellä itsensä kanssa.

Kiitos asiakkaalleni, että sain jakaa tämän tarinan. ❤️

Erektion temppuilu on normaalia ja sitä tapahtuu kaikille. Noin 20 prosenttia erektiohäiriöistä ei liity sairauteen, vaan taustalla on psyykkisiä syitä.

Syitä erektion lerpahtamiselle voivat olla mm.
- jännitys
- väsymys
- stressi
- kokemattomuus
- suorituspaineet
- uusi kumppani
- riitely
- epävarmuus omasta ulkonäöstä
- pelko kumppanin raskaudesta tai kivusta

Helsingin Sanomissa julkaistiin 7.7.2021 Juha Riihimäen kirjoittama artikkeli Eteen ja ylös. Siinä miehet pääsivät ääneen ja kertomaan kokemuksistaan. Haastateltavana oli seksuaalilääketieteen asiantuntija, dosentti ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Juhana Piha.

Kaikin puolin laadukkaassa artikkelissa jäi kuitenkin mainitsematta eräs tärkeä asia.

Psyykkisistä syistä johtuva erektiohäiriö voi helpottua lääkkeen sijaan keskusteluavulla seksuaalineuvojan, -terapeutin tai psykoterapeutin kanssa.

Olen saanut asiakkaideni kanssa tuloksia etenkin ratkaisukeskeisiä menetelmiä käyttämällä. Epäonnistumisten kehästä lähdetään etsimään positiivisia poikkeuksia ja onnistumisia.

Tilannetta voidaan lähestyä esimerkiksi seuraavin kysymyksin:

- Milloin erektio-ongelmaa ei ole ollut?
- Mikä silloin oli toisin?
- Mitä silloin tapahtui?

Usein epätoivoiseen tilanteeseen alkaakin löytyä toivon kipinöitä, ja parhaimmillaan asiakas on pian ihan liekeissä.

Miehet odottelevat keskimäärin viisi vuotta ennen kuin hakevat apua erektiohäiriöön. Älä jää yksin ongelman kanssa.

Menetin sunnuntaina rakkaan Diiva-koirani. Vaikka hän oli jo lähes 15-vuotias ja viimeisen vuoden aikana alkoi ilmestyä terveyshuolia, tapahtui voinnin heikkeneminen yllättäen yhden yön aikana. Lauantai-iltana Diiva söi ja lenkkeili vielä normaalisti.

Tällä viikolla vietetään mielenterveysviikkoa. Olen miettinyt, miten hoidan omaa mielenterveyttäni etenkin silloin, kun on poikkeuksellisen kuormittava tilanne.

Kaiken A ja O on, että annan itseni kokea epämiellyttävätkin tunteet. Ajattelen, että minulla on oikeus surra, itkeä ja ikävöidä pientä ystävääni, jonka kanssa teimme pitkän yhteisen matkan.

Vaikka välillä sorrun pohtimaan, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, sisäinen puheeni on pääsääntöisesti myötätuntoista ja hyväksyvää. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut, ja olen purkanut kurjia tunteita suorittamiseen, kuten työhön tai liikuntaan. Toipuminen tuolloin on kestänyt paljon pidempään.

"Mielipahan tunteiden kieltäminen jättää meidät sisältä yksin ja lisää pahaa oloa pitkälläkin tähtäimellä, vaikka tarkoituksemme onkin juuri päinvastainen – poistaa voimia kuluttava tunne tuntumasta. -- Vaikeiden tunteiden hyväksyminen ja niille luvan antaminen myös vapauttaa ne meistä nopeammin kehoamme ja mieltämme kuormittamasta." (Tunne & taida -blogi)

Tämä teema näkyy välillä myös seksuaalineuvonnassa. Jos vaikeat tunteet on siirretty syrjään, ne voivat oireilla seksuaalisuuden häiriöinä. Joskus asiakas saa jo apua siitä, että seksuaalineuvojana kohtaan hänet ja kuuntelen häntä. Joskus on paikallaan suositella terapiaa. Autan myös mielelläni terapeutin etsimisessä.